Se on kuulkaas erikoisreportaasin paikka, niin harvinainen koirien keidas Rajasaaren koirapuisto on! Täällä saa juosta metsäpoluilla vapaana, kuopia rantahiekkaa, käydä uimassa ja leikkikavereita löytyy ihan varmasti. Annetaan kuvien puhua puolestaan, yläkuvassa maistelen merivettä, se on yllättävän hyvää.
Tässä tutkin hiekkarantaa, hiekasta voi löytää kuulemma aarteita. En löytänyt, muttei haittaa!
Kaikille vesikoirille löytyy uimapaikkoja ympäri saarta. Toisella puolella saarta on suosittu hiekkaranta ja rantaviivaa nuuskutellen löytää uintipaikkoja jatkuvasti. Kaverini Helmi on uintimaisteri, hän valitsi heti portin vierestä rannan ja loikkasi veteen heitetyn kepin perässä. Vau Helmi! Itse keskityin nuuskimaan hajuja, joita puistojen sisäänkäyntien luona aina on runsaasti havaittavissa.
Vielä yksi juttu: muistattehan ihmiset pitää oman lemmikkinne näköpiirissä ja hallinnassa! Minulle tuli turkkipöllyä eräältä isommalta koiralta ja olin siinä jo ihan peloissani, kun ystävällinen ihminen nosti ison koiran pois päältäni. En tiedä mistä kaveri sillä lailla hermostui, mutta joskus sattuu huono päivä. Olisi kyllä ollut tosi hyvä, jos isomman koiran omistaja olisi seurannut tilannetta, niin oltaisiin molemmat rauhoituttu nopeammin.
Rajasaaren koirapuisto saa 4-/4 tassua. Oma saari, metsäpolut, kalliot ja meri keskellä Helsinkiä, upeaa! Miinus tulee sille omistajalle, joka ei pitänyt silmällä omaa koiraansa, kyllä säikähdin.
Nyt vetäydyn palauttaville nokosille ja huomenna on pesupäivä (turkkini keräsi Rajasaaresta mukaan todella hienosti risuja, heinää ja hiekkaa). Jatketaan testihommia myöhemmin, hyvän yön haut kaikille!
- Sulo